Hej alla mina kära läsare med barnasinnet kvar! Lucky Ellen känner säkert många av er igen, om inte så kika in på deras fina hemsida! Nu har de slutrea, -50% på höstens och vinterns plagg och snart får vi se vårens kollektion!
TÄVLING!
Nu har ni chansen att vinna ett par av Lucky Ellens populära jeans för tjejer – valfri modell! Jag vet att jag har många vackra läsare med solstålar i deras liv som kunde passa jättesnyggt i tuffa jeans!
För att vara med och tävla vill jag att du berättar om ditt bästa/roligaste barndomsminne!
Kommentera i detta inlägg. Tävlingen pågår 26.1 – 1.2.2011, efter det lottar jag ut en vinnare.
Lycka till!
KILPAILU!
Palkintona Lucky Ellenin suositut tyttöjen farkut – mallin saa itse valita!
Osallistu kilpailuun kertomalla paras/hauskin lapsuusmuistosi!
Kommentoikaa tähän blogipostiin. Kilpailuaika 26.1 – 1.2.2011 – jonka jälkeen arvon kilpailun voittajan!
Onnea!
Talvisin autotallin tasakatto piti tyhjentää lumikuormasta. Tyhjennysurakan jälkeen me lapset saatiin hyppiä autotallin katolta siihen iiiiiiisoon lumikasaan joka viereen oli muodostunut. Hauskaa oli!! 😀
ps. Oletko saanut sähköpostiani?
Joka kesä lähdimme purjeveneellä n. 5 viikkoiselle kesälomareissulle. Paras muistoni on viroon purjehdus ja sieltä saadut uudet ystävät. 🙂
Hej hej. Jag älskar Lucky Ellens barnkläder och tar gärna en lott. Jag minns en av mina barndomsvintrar på 70-talet när det var MASSOR med snö och vi byggde en gigantisk (som jag minns det) snökoja i en stor hög snövall intill vårt hus. Pappa hjälpte oss och vi byggde flera olika rum, tände små ljuslyktor och drack varmchoklad. Jag minns det som otroligt mysigt när vi satt där inne i mörkret, ljusen glimmade och vi drack god varm choklad. Sedan dess är vintern inlindad i ett rosa skimmer.
Hälsar Lotta
Lillebrors födelse, min bästa julklapp genom tiderna.
Voi kun niitä on niin paljon, ehkä en osaa nimetä mitään tiettyä hetkeä mutta tunteen pystyn nimetä. Joku sellainen tilanne kun on naurannut “katketakseen”, sellainen kun naurua vaan tulee lisää ja lisää ja lisää eikä se lopu koskaan. Ehkäpä joku sellainen tilanne kun on kaverin kanssa jotain hupsutellut ja nauranut kuollakseen sen seurauksena.
Jag är uppvuxen i Österbptten. Mitt bästa barndomsminne är när jag och min granntjejen ville alltid gå att gunga under ett stort träd, berätta vitsar (faktiskt alltid de samma vitsarna :D) – och skratta. Så borde det vara idag ännu också – att hitta glädjen i ögonblicket.
mitt bästa barndoms minne var när jag och min jämngamla kusin sprang omkring i skogen och lekte detektiv, med en handväska full av grejer som kunde vara bra att ha. Varje dag en hel sommar lekte vi just den leken från morgon till kväll. Roligt hade vi och det har jag ännu när jag tänker tillbaka.
Ehdottomasti paras muisto liittyy remontointiin. Lapsuuden kodissani vaihdettiin olohuoneen tapetit, ennen uuden tapetin asennusta pääsimme pikkusiskon kanssa piirtämään seiniin – kahden ison seinän täydeltä riemunkirjavia piirrustuksia. 🙂
Mitt bästa barndomsminne är när vi byggde en fin koja i skogen och lekte där med mina vänner och min hund!Man känner sig så trygg som barn, skulle vilja kunna känna mig lika trygg ännu också 🙂
Så här i vintertid kommer jag att tänka på de gånger då vi rutschade ner för garagetaket, det var skoj.
Hej,
Mitt allra basta barndomsminne ar da vi flyttade da jag var 3 och var ut och cyklade. Hittade tva nya kompisar lekande i en sandlada. Det var det allra basta! De ar fortfarande idag mina valdigt bra kompisar! ;))
Mörka augustikvällar när tröskningen var klar. Pappa brände halm som lämnat på åkrarna och vi syskon grillade äpplen som vi fått av grannfrun på eldarna. Aldrig har äpplen smakat så gott och stjärnorna glimmat så klart på sensommarhimlen. Eldarna värmde fastän den första nattfrosten var i antågande. Spännande och roligt på samma gång.
Oi, olisipas hienoa voittaa farkut kummitytölle, itselläni kun on vain poikia.
Paras lapsuusmuistoni:
Vanhempani veivät minut viisivuotispäivän kunniaksi sekä Korkeasaareen että Lintsille. Oltiin kotona vasta iltamyöhällä ja vanhempani tiedustelivat, mikä oli päivän kaikkein kivoin juttu, johon vastasin: “Leppäkerttu tietenkin”. (Leppäkerttu oli siis aivan elävä leppis, jota olin ihastellut Korkeasaaressa evästauolla.)
Olen saanut tästä kuittia vielä aikuisenakin, että halvat on huvit.
Oj, jag älskar deras kläder. Jeansen skulle sitta fint på Lusen 🙂
Sommrarna i Sundom hos min mormor minns jag och säkert mina nära och kära med ett leende. Jag fick en fiffig ide att “rädda” djuren som fanns hos mormors grannar. Fem år gammal öppnade jag porten till fåren, gässen och hönorna. Summa sumarum en salig blandning kaotiska djur i en liten by. Jag ville så väl men det blev så fel 🙂
Samma pilemariska blick ser jag nu hos min dotter och tiden lär visa vilka upptåg hon kommer att underhålla mig med!
HEJ fina du!
Vilken skojig tävling, antar att de kommer att komma många fina bidrag!
Jag har också massa härliga minnen som jag skulle vilja berätta om, MEN någon som alltid funnits i mitt liv och som fortfarande är en av mina käraste är min FARMOR! Så jag vill berätta om något som får mig att bli glad ända in i själen!
Jag och mina syskon gick aldrig på dagis utan vi var istället hos min farmor och farfar som hade bondgård. Jag minns särskilt hur vi på vårvintern(den bästa tiden om du frågar mig..) tog på oss skidorna och åkte låååång(med en fyra årings mått;)) till en gammal lada som låg perfekt i vårsolens värmande strålar. Där tog vi fram en apelsin och en sockerbit.. Sedan tryckte man in sockerbiten i apelsinen och sedan hade man en perfekt sötad apelsin:) Och där satt vi och njöt!!!
Tänk va LYCKA kan va ENKEL..
Kram från Alexandra i Östersund
Hej M!
Jag är gärna med och tävlar om fina jeans.
Mitt bästa sommarminne… Det är när jag var yngre och vi (jag och min bror) åkte till min faster i Finland varje sommar, direkt när sommarlovet började flög dit. Dom har ett us precis vid sjön (saimaan rannalla). Oj, va vi badade, fiskade, bastade, grillada, drog upp siklöja(muikkujua) och åkte med motrbåten till dansen som hölls i en lada (latotanssit). Oj vad jag önskar att mna tjejer fick möjligheten att uppleva lika underbara sommrar som jag har fått göra. Tack faster!
Kram Carina
Serkun luo Ruotsiin saaristoon, joka kesä käytiin vanhempien kanssa. Multa kultaa muistot vai miten se oli. Mutta nyt on jo monia vuosia mennyt kun on päässyt siellä käymään :).
Mamman kanssa metsämansikoita poimimassa
kleikkkimökki
Hej !
Mitt bästa sommarminne är från släktvillan Solnabba ,där vi kusiner 4 – 5 st leker i ” Kalles klätterträd”,Tarzan lekte vi ,strövade omkring i skogen ,byggde kojjor ,simmade ,lagade älgfällor,drack rödlimonad o ät grisar…Solen lyste o det var alltid varmt!Livet log o vi log tillbaks!
jalkapallo
isä paistoi mökillä saunan jälkeen lettuja
Hankala alkaa noita paremmuusjärjestykseen laittamaan. Hyviä muistoja on useita. Sunnuntaina aamulla herääminen kun jompikumpi vanhemmista oli laittanut keittiössä aamupalan valmiiksi, eikä kellään ollut kiire minnekään.
en ole käynyt
talvella ison kiven päältä laskettiin mäkeä.
Alla ridläger! Finns det nåt bättre för häst-tokiga tjejer! Man räknade tiden i “före ridlägret” och “efter”.
Och att bara få vara där med andra flickor utan några pojkar som skall ha all upmärksamhet (fast det där har jag ju fattat först i vxen ålder….)
Mitt bästa barndomsminne är min bror. Jag var 5 år när han föddes och han var så söt – kommer aldrig glömma hans stora ögön och hur han skrek 😀 Han har alltid spelat en stor roll i mitt liv och fast han är 28 år nu är han fortfarande min lillebror. Det kommer aldrig ändras 🙂
tramppaleikit kesällä
Hej!
Dessa byxor skulle mitt söta barnbarn passa utmärkt i, fast hon är en prinsessa-typ o älskar att gå klädd i klänningar.
Jag minns från min barndomstid på 70-talet, när vintrarna alltid vad lik denna; massor med snö. O pappa som skuttade snön från taket till en jättestor hög. Jag fick fara upp på taket o hoppa ner i drivan. Den trygga känslan som fanns då……..
Meillä oli tosi upea mäki kallioilla, jonne kokoonnuimme päivittäin talvella rattikelkoin ja pulkin varustettuna, kesällä kallioilta pääsi muutamaan tosi isoon puuhun johon rakensimme majan, jossa naukkailimme eväät, otimme torkut jms.
Talvella, kun oli paljon pakkasta ja lumi narskui äidin jalkojen ja pulkkien alla, äiti veti minua ja veljeäni pulkassa kotoa leikkikentälle. Kumpikin makasi omassa pulkassaan selällänsä,minä punaisessa, veljeni sinisessä pulkassa. Tähtiä taivas täynnään, jännittävän pimeää. Kyllä ihailin äitiä, kuinka hän jaksoikaan meitä kumpaakin vetää…
Oli nimipäiväni, olin hieman yli vuoden, kun sanoin ensimmäisen pitkän lauseeni : Äiti anna pienelle tytölle pussista namia tähän käteen. Itse en tapausta muista, mutta se on tärkeä ja kaunis “muisto” lapsuudestani 🙂 <3
Isän ja äitin kans kuljettiin poimimassa marjoja sekä kävimme usein ongella.
Talvisin leikittiin siskon kanssa aina kettuja, ja kerta pohjoisessa oli paljon lunta niin kaivettiin joka talvi lumitunneli ruusupensaiden sisään, ja mentiin sinne termospullon kanssa juomaan mehua. Ketuthan juovat lämmintä mehua, eikö? 😉
Joka kesä pakattiin auto täyteen tavaraa ja mentiin mökille kesäloman viettoon. Siellä uitiin, ongittiin, tavattiin sukulaisia ja poimittiin pikkumukeihin mustikoita. Ihania lapsuuskesiä…
Kun lapsena lauloin yksin koulun joulujuhlissa…Varpunen jouluaamuna sai aikuisetkin kyyneliin.
Hauskin lapsuusmuisto on varmasti kaikki hauskat/tyhmät leikit isosiskoni kanssa=) Nykyäänkin muistelemme joskus niitä ihania leikkejä mitä ollaan siskon kanssa leikitty ja ei voi muutakuin nauraa.. Kaikenlaisia hassunhauskoja leikkejä sitä on keksitty pienenä=) päällimmäisenä mieleen jäänyt leikki on kun leikimme ravintolaa, minä olin kokki ja siskoni tarjoilija. Laitoimme monta eri pöytää ja koristelimme ne hienosti, sisko otti tilaukset “asiakkailta” (joita ei edes ollut) :”D ja minä tein “ruuat” ja laskutimme ja palvelimme asiakkaita. Siitä se innostus sitten kai lähti nimittäin yläasteen jälkeen hakeuduin ravintola-alalle ja kävin kolmivuotisen ravintolakokkikoulun :DD
Mukavimmat lapsuusmuistot ovat aina partioleireiltä.Siellä oli mukavia kavereita, nukuttiin teltassa, laulettiin iltanuotiolla ja paistettiin makkaraa.
Hauskin lapsuusmuisto: Matkustin pienenä isäni kanssa junalla Oulusta Helsinkiin. Pidin jo silloin laulamisesta ja uskalsin esiintyä. Niinpä päätin mennä junassa istuvien matkustajien luo ja laulaa heille suloäänelläni erilaisia lastenlauluja:) Matkustajat tykkäsiviät, mutta isääni taisi hieman hävettää..
Haluan osallistua kilpailuun =). Kiitos hyvää mieltä herättävästä blogistasi!!
kesälomat mökillä oli aivan ihania
Kesälomareissut oli parhaita. Yks paras kesälomamuisto, kun matkustettiin perheen kanssa matkailuautolla Jukujukumaahan 🙂 Joka kesä käytiin jossainpäin Suomea reissussa.
Ne on ne lapsuuden mökkikesät järven rannalla. Lämpöä ja iloa riitti… Mökkisauna vihtoineen, ihanaa…
Olin hyvin voimakastahtoinen ja tomera tyttö. Yksi niistä kerroista,kun en saanut tahtoani läpi,suutuin niin,että menin siskoni ja minun huoneeseen ja raivonpuuskassa kaadoin kerrossängyn nurin. Huoneesta oli kuulunut pienen (ja laihan)6.v tytön karjuntaa ja sen jälkeen rysähdys:D Nyt minulla on hyvin samankaltainen tytär,kuin itse aikani olin. What goes around comes around!
joka kesä lähdimme isän ja äidin sekä kahden veljeni kanssa kiertelemään suomea ilman tiettyä kohdetta ja yövyimme joko leirintäalueella tai jos ei sattunut matkan varrelle niin nukuimme autossa ja kiertelimme huvipuistoja ja nähtävyyksiä. Ja sen muistan hyvin kun kävimme yksi kesä lahden mäkihyppytornin juurella, siellä oli silloin muivimäki ja sattuipa sopivasti, että janne ahonen oli juuri harjoittelemassa hyppyjä siellä.
Sai olla ulkona määrättömiin. Sitten alkoi koulu..
Heips!
Kesäisin oli jännää kun sai nukkua teltassa vaikkakin ihan vaan omassa pihassa. Sitten kun alko hämärtää, otettiin taskulamput ja mentiin kavereiden tai sisarusten kanssa koputtelemaan kodin ikkunoihin tai oviin ja joustiin äkkiä piiloon. Piilosta sitten kurkittiin ovelle ja hihiteltiin.
Voih, niitä huolettomia aikoja!
Kauan sitten meidän saunarakennuksessa asui vanha pappa, joka aina välillä teki jotain pientä työtä meille, ja sai sitten ruokaa tai kahvia.Papan piti vahtia minua noin kolme-vuotiasta pikkutyttöä pihallamme. Jostain syystä vanhuksen huomio kiinnittyi jonnekin muualle ja minä tytöntyllerö livahdin linja-auton takakoppiin piiloon postisäkkien joukkoon.Meillä oli paljonkin autoja siihen aikaan. Isäni oli liikennöitsijä.Auto sitten lähti matkaamaan kohti Helsinkiä.Mukana oli pieni salamatkustaja.Jossain vaiheessa postia purettaessa, apumies pelästyi kun postin joukossa oli kuin olikin elävä olento.Soitto kotiin, olisiko kukaan hukassa. Lapsenvahti etsi joka puolelta, mutta turhaan. No, taksilla karkulainen palautettiin omaan kotiin. Pissat olivat siinä tuoksinassa menneet houisuihin. Sitä sattuu kaikenlaista, kun matkustaa!
Mieluisin muisto tulee hyvistä ystävistä ja pihaleikeistä; ruutuhyppelyä, twistaamista,lipunryöstöä ja polttopalloa.
Äitin voissa paistamat ruisleipäpalat joita sai syödä sormin – ihanaa luksushupia lapselle.
Leikittiin poliisia ja rosvoa koko naapuruston lasten kanssa! Siinä oli sitä jännitystä lapsen silmin katsottuna, kun juostiin pitkin pihoja joko karkuun tai otettiin muita kiinni ! 😀
Lapsuuden kesät, voi kun ne olivat ihania:)
Kun pääsi äidin mukana Helsinkiin. Junalla matkustus, Stockmann ja kaupungin hälinä. Ihanaa!
Kesälomamatkat Suomea kierrellen
Lapsuuteni kesät vietin mummolassa, jonne poljin yksin pyörällä ja matkaa oli 13 km.
Mummolla oli klassinen punainen mökki,navetta ja kanoja sekä lampaita.
Kävimme iltaisin ongella järvellä ja minä sain aina soutaa venettä.
Niistä kesistä jäi kauneimmat lapsuusmuistot ikiajoikseni.
Mökillä vietin lapsuudessa kesällä kaksiviikkoa yhteenmenoon.Jäi mieleen esim. perunat ja jauhelihakastikekin ihan erityisesti.Luonnonhelmassa ruoka saa aina uuden “hohteen”.Myös kalareissut vaarin kanssa öisin veneellä olivat tunnelmallisia.Järvessä tuli polskittua useampikin tunti päivässä,sellaista maalleveteenmaalleveteen -meininkiä.Ahomansikat olivat aarteita,kun sai suuhun heinikosta niitä löydettyksi.
Tätä kysymystä piti ihan alkaa miettimään. Eipä tulee yhtää hyvää muistoa mieleen, vaan ne kun piti raataa raskaissa maatalon töissä ja ne selkäsaunat.
Vierailut kesällä Korkeasaaressa
lapsena kesäisin kuljin meidän collien kanssa metsissä, purojen varsilla, pelloilla ja vaikka missä. Koira oli paras kaveri ja jaettiin kesät yhdessä.
Mitt finaste barndomsminne är när jag blev storasyster. Jag skulle fylla fem år och tillsammans med min pappa åkte jag till BB för att hämta min lillasyster och vår mamma. På den tiden fanns inga babyskydd eller barnstolar – inte ens säkerhetsbälten i baksätet – så jag satt i baksätet med lillasyster bredvid mej i en slags sovkorg. Det var spännande och det är mitt finaste barndomsminne…
Jag och min kompis var 5 år gamla i Citymarket med min mamma och gnällde tills mamma gav oss lov att bli på lekavdelningen under tiden hon handlade mat.
Efter att vi hade varit på två i ca. 3 minuter fick vi panik för att vi inte visste var min mamma var. Vi sprang till en butikstant och förklarade att vi tappat bort mamma. Hon frågade våra namn för att säga i högtalaren var vi är. Jag sade kvikt att “jag heter Ella”, och min lika gamla kompis Julia sade att hon heter” Minna”. Jag reagerade snabbt och ropade “et sää oo Minna, sää oot Julia!”. Julia svarade “- oonpas, mä oon Minna, ja se on reippailijan nimi! ” varefter det ropades ut i högtalaren “Ella ja Minna, Ella ja Minna, etsivät äitiä maitohyllyjen luona” .
Mamma gick lungt runt i butiken smått nöjd över att “det inte var hennes barn” som var borttappade! 🙂
Lapsen huoleton ja stressitön elämä, ei tarvitse päätä vaivata ‘aikuisten’ ongelmilla ja huolilla. Sai vain olla ja nauttia elämästä:)
matkat lomilla mummolaan pohjoiseen
siskon kanssa kun leikitty kesät pihalla mitä hauskempia leikkejä
Mummolan pihalla kuumana kesäpäivänä tammien varjossa tuoretta pullaa ja kylmää mustaherukkamehua.
Yks hauskoista muistoista on kun teimme haravoilla katuja pihamaalle, kadut sitten johtivat eri taloihin joita oli puiden alla. Toinen hauska juttu oli tehdä itse ladut umpihankeen läheiseen metsään, vaikka oikeitakin latuja olisi ollut tarjolla, mutta oma tekemä on oma tekemä. 🙂
Kaikkein hauskinta oli retket kavereiden kanssa läheiseen metsään. Jos joku sai kotoa tuoretta pullaa mukaan, tuli retkestä heti luksusta, kun pullat jaettiin ja juotiin lämmintä kaakaota päälle.
Perheen yhteiset reissut huvipuistoihin.
Även jag, som så många andra, har massor av roliga barndomsminnen. Jag har två kusiner som är likgamla med mig. Vi hade en klubb (“De vises klubb” – tala om ha bra självförtroende som lågstadiebarn ;-)) som hittade på en massa roligheter. Bl a skrev vi en djurbok med självritade bilder på olika djur. Texten till boken kopierade vi rakt av från mormors böcker… Vi försökte även memorera världens alla åar och sjöar och hade tävlingar om vem som kom ihåg flest. De yngre kusinerna accepterades med till klubben enbart efter hårda intredesprov som att hålla andan i två minuter – detn klarade de inte och kom aldrig med, vilket jag ångrar idag…
Måste även passa på att säga (obs! inte för att öka chansen att vinna) att du har en väldigt gosig blogg som jag gärna läser dagligen!
Juomamuki kädessä isompien lasten perässä metsäpoluilla seikkailu. Vieläkin polut näkyvissä metsässä.
Kesäloma serkun kanssa puuhamaassa.
Niitä on niin paljon! Olen isosta maatalosta kotoisin ja kaksoisveljeni kanssa puuhasin ties mitä maatilan pihapiirissä jo pienestä pitäen. Rakkaimpia muistoja ovatkin ne – aittojen tutkistelut, karkuretket, keväiset purot, majat, piiloleikit, heinätalkoot kuumina päivinä ja syksyiset perunannostot 🙂 Liian paljon ihania muistoja, jotta voisi vain yhtä yksilöidä 🙂
Bästa minnet från barndomen är somrarna på vår ö. Alla kusiner tillsammans. Vi badade, klättrade i träd, stekte plättar över öppen eld, fiskade… Always in my heart <3
Parhaan kaverin kanssa uimarannalla
Lapsuuden mummolan kesissä parasta oli erilaiset rakentelut; kaikenlaisia “rakennustarvikkeita” haalittiin vinteiltä ja navetan varastosta ja niillä rakennettiin jokin koti, linna tai sokkelikko. Heinäseipäät, matot, viltit, maitotonkat, puulaatikot yms yms rakennusaineina. Yleensä “linnaa” rakennettiin monta päivää, jonka jälkeen siellä pidettiin eväsretkiä, lettukestejä ja nukuttiin yöt. Koskaan en muista että olisi satanut tai että mummolan aikuiset olisivat kieltäneet tavaroiden levittelemisen.
Oli se kun pääsin ensimmäistä kertaa kaverille yökylään.
Jännitti kamalasti tuleeko äiti ja isää ikävä….Hyvin meni yö vaikka uni ei meinannut lainkaan tulla silmään….
Aamulla kaverin äiti oli järjestänyt lettukestit salaa…ja saimme makeita lettuje masut pullolleen heti aamusta….
Mä en muista mitään…
Parhaimmat lapsuusmuistot on ihan tavallisista päivistä kavereiden kanssa leikkien ja yökyläilyt olivat aina mukavia myös!!Oi niitä aikoja……………………. =)
Ihanat kesät mummolassa omaa heppaa hoidellen. Niitä on ikävä!
mitt bästa barndomsminne är nog alla gånger då vi for till stugan på vår lilla ö. Med stövlarna på och fiskhåven i handen. Fiska lite småfisk och bli brunbränd… Tälja på en barkbit och ha picnic…
Man kunde ligga på de varma röda granit klipporna och lyssna på vågorna som kluckade mot stranden. titta på solnedgången och bada bastu med tillhörande dopp i havet 🙂
Fortfarande efter 26 år, är det bland det bästa som finns!
Lapsuudessa kesät oli pitkiä ja lämpimiä ja sai uida paljon, asuin suorastaan
vedessä. Lumpeen ulpukoista tein possuja joille laitettiin tikkujalat, opetin tuon
myös sittemmin lapsilleni.
Olen iloinen että sain leikkiä paljon ja mielikuvitusta riitti.
Yksi kaunis ja jännittävä muisto on matka Lappiin ja siellä sain kokea ihmellisen
asian miten meri nousi ja laski ja poimimme simpukoita hiekasta.
Pukeuduin mummolan naapurin tytön kanssa vanhoihin vaatteisiin ja pakkasimme
matkalaukut ja matkustimme mielikuvituksissa ympäri maailmaa.
Metsämansikatkin maistuivat silloin niin paljon paremmilta kuin aikuisena.
Lapsuus on elämän kulta aikaa joka on ohi niin nopeasti mutta on ihanaa että
on paljon kauniita muistoja!
Olin 7 v kun matkustin junalla mummolaan.
Tällä reisulla minulle ommeltiin kaunis valkopohjainen ja pikkuisilla punaisilla ruusuilla somistettu mekko jossa oli rusetti takana.
Minulle ostettiin myös elämäni ensimmäiset uudet kengät ja ne olivat kauniit punaiset nahkasandaalit.
Kaikki tämä oli minulle vallan ihanaa sillä olin aina saanut vain toisten vanhoja kenkiä ja vaatteita ja nyt ompelija ompeli minulle mekon ja että vielä uudet sandaalit ja pitsiset nilkkasukat voi miten ihanaa se olikaan 🙂
Asuimme ihan järven rannalla ja suoraan sanoen me lapset asuimme järvessä 🙂
Äiti jo hieman joutui toppuuttelemaan uintihalujamme.
No mepä keksimmekin että jos ei saada uida järvessä niin menimme läheiselle suolle ja uimme rutaojassa sammakonkudun seassa 🙂
Arvatkaapa riemastuiko äiti.
Tämän tempauksemme jälkeen saimme taas telmiä järvessä mielin määrin.
en saanut omaa koiraa, sain puhalletun koiran, jota ilmassa vedettiin narussa perässä